Togari bele Thili Saaru -resepti Kannadaksi | Rekha Aduge
PREPA yatenga zomwe zatchulidwa ndi European Commission potengera mtundu wa PRIMES wa 2030, womwe umaneneratu za kukula kwakung’ono mu kufunika kwa magetsi. PREPA yakhazikitsa njira zamagetsi zamagetsi ndi ma decarbonisation, kuti ikwaniritse zomwe Pangano la Paris likuyesera kuti lichepetse 80-95% ya mpweya wowonjezera kutentha pofika 2050.
Mwachidule cha lipotilo, mphamvu yamagetsi idakhazikitsidwa mu 2020 angafikire 28. 000 MW (poganizira za kugulitsa kwa magetsi atsopano omwe adapatsidwa kale mu 2016 ndi 2017 komanso gawo la mphepo yaku Canarian), kuti mphamvu ya mphepo iwonjezeke ndi 1.700 MW pachaka pafupifupi pakati pakutha kwa 2017 mpaka kumayambiriro kwa 2020. Tili Zaka khumi zotsatira zingawonjezeke ndi 1.200 MW pachaka pafupifupi mpaka 2030, kufikira 40.000 MW yamagetsi oyikika.
Chifukwa cha makina amphepo atsopanowa, kutulutsa kwa gawo lamagetsi ku Spain ndi zingachepetse pofika 2020 pofika 30% poyerekeza ndi 2005 (chaka chofotokozera za kayendedwe kabwino ka malonda ku Europe, ETS mwachidule mu Chingerezi) ndi 42% pofika 2030.
Munalla paistettua riisiä (indokiinalainen) Garam Masalan mukaan
Fransiyada taʼlim juda koʻp boʻlinmalarga ega boʻlgan yuqori markazlashtirilgan tarzda tashkil etilgan[1]. U boshlangʻich taʼlim (enseignement primaire), oʻrta taʼlim (enseignement secondaire) va oliy taʼlim (enseignement supérieur) kabi uch bosqichga boʻlingan. Fransiyada bolaning maktabga kirishining asosiy yoshi 2 yoshdir. Ikki yoshli bolalar boshlangʻich maktabni boshlamaydilar, ular maktabgacha taʼlimni boshlaydilar. Keyin, olti yoshga kelib, Fransiyadagi bola boshlangʻich maktabni boshlaydi.
Fransiya oliy taʼlimida quyidagi darajalar Boloniya jarayoni (Yevropa Ittifoqining tan olinishi) tomonidan tan olinadi: Litsenziya va Litsenziya Professionnelle (bakalavr darajalari) va shunga oʻxshash nomdagi magistr va doktorlik darajalari.
OECD tomonidan 2018-yilda muvofiqlashtirilgan Xalqaro talabalarni baholash dasturi 15 yoshli fransuzlarning generaliy bilim va koʻnikmalarini oʻqish savodxonligi, maths va tabiiy fanlar boʻyicha dunyoda 26-oʻringa qoʻydi va OECD oʻrtacha 493 koʻrsatkichidan past Iqtisodiy hamkorlik va hamkorlik tashkilotining 15 yoshli fransuz oʻquvchilarining fan va maths boʻyicha oʻrtacha koʻrsatkichlari pasaydi, oʻqish, maths va tabiiy fanlar boʻyicha past natijalarga erishganlarning ulushi keskin oʻsish tendentsiyasini rivojlantirmoqda. [2][3]
TRADUCTION ESPAGNOL+FRANCAIS = Partes de máquinas (osat)
Cannabis sativa on ollut tärkeä ravinnon, kuitujen ja lääkkeiden lähde tuhansia vuosia vanhassa maailmassa(1). Sen siemeniä ja muita kasvinosia on mainittu kiinalaisissa lääketieteellisissä teksteissä lähes 2000 vuoden ajan. Viittauksia kannabikseen on kaikkialla klassisessa kiinalaisessa kirjallisuudessa, myös monissa kuuluisissa filosofian, runouden, maatalouden ja lääketieteen teoksissa(2).
Vuonna 1964 tohtori Raphael Mechoulam teki ensimmäisen läpimurron endokannabinoidijärjestelmän ymmärtämisessä, kun hän selvitti THC:n ja CBD:n rakenteen ja stereokemian laboratoriossaan Israelissa. Nämä ensimmäiset löydöt johtivat monien muiden kannabinoidien tunnistamiseen(4). Tämän löydön jälkeen tohtori Mechoulamia siteerattiin sanomalla: “En voi luetella kaikkia fysiologisia järjestelmiä ja tiloja, joihin kannabinoidit vaikuttavat, koska niitä on liian monta”.
Tällä hetkellä on tunnistettu kolme yleistä kannabinoidityyppiä: kasvikannabinoidit, joita esiintyy ainoastaan kannabiskasvissa, endogeeniset kannabinoidit, joita tuotetaan ihmisissä ja eläimissä, ja synteettiset kannabinoidit, jotka on tuotettu laboratoriossa(5). Cannabis sativasta on eristetty yli 550 kemiallista yhdistettä ja yli 100 kasvikannabinoidia tai fytokannabi- noidia, mukaan lukien 69 – tetraydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD)(6).
Thilini Herathin – johtavan siviili-ilmailutarkastajan – haastattelu
Meksikon koulutusjärjestelmällä on ollut omat vaikeutensa. Julkisten koulujen keskeyttämisprosentti on korkea, ja maaseutukoulut ovat alirahoitettuja, ja niissä on pulaa rakennuksista, opettajista ja oppikirjoista. Kaupunkien julkiset koulut ovat parempia, mutta opetuksen laatu on edelleen suhteellisen heikko, kun taas yksityiset koulut tarjoavat laadukasta kaksikielistä opetusta, joka sopii yleensä hyvin ulkomaanlasten tarpeisiin, mutta voi olla kallista.
Meksikon koulutusjärjestelmä on usein eriytetty yhteiskuntaluokkien mukaan, ja kehittyneempien pohjoisten ja keskisten osavaltioiden välillä on suuria eroja eteläisiin alueisiin verrattuna. Varakkaat perheet lähettävät lapsensa yleensä yksityiskouluihin, joissa ei ole pulaa hyvistä opettajista ja oppikirjoista, kun taas köyhemmät perheet lähettävät lapsensa julkisiin kouluihin.
Monet ulkosuomalaiset antavat lapsilleen kotiopetusta tai lähettävät heidät puolet päivästä meksikolaiseen kouluun ja iltapäivisin kotiopetukseen. Puoli päivää meksikolaisessa koulussa voi auttaa ulkosuomalaislapsia oppimaan espanjaa ja sopeutumaan paremmin paikalliseen kulttuuriin.